Koulunkäynnin sujuminen on tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä suojaavista ja syrjäytymistä ehkäisevistä tekijöistä sijaishuollossa olevilla lapsilla. On tärkeää, että tukea annetaan tarvittaessa jo esi- ja alkuopetuksessa myönteisen koulukierteen turvaamiseksi.

Systemaattisen työskentelymallin avulla tuetaan sijoitettujen lasten koulumenestystä, hyvinvointia ja selviytyvyyttä. Työskentelyä ohjaavina periaatteina ovat lapsilähtöisyys ja osallisuus sekä voimavarakeskeisyys, monialaisuus ja dialogiset palaverikäytännöt. Mallin esikuvana on ruotsalainen Skolfam®-malli.

SISUKAS-mallin vaiheet rgb

SISUKAS-mallin vaiheet animaationa

SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA -työskentelymalli

SISUKAS on sijaishuollon sosiaalityön yhteistyömalli sijaishuollossa olevien lasten koulunkäyntiin. Lapsen oma sosiaalityöntekijä kokoaa  pitkäaikaisesti perhehoitoon sijoitetun 6-10 -vuotiaan lapsen verkoston yhteen. Konsultoiva tiimi (psykologi ja erityisopettaja) kartoittaa lapsen tilanteen, vahvuudet ja tuentarpeet. Kartoituksen perusteella laaditaan yksilöllinen oppimissuunnitelma.

SISUKAS-mallissa painottuu lapsen osallisuus ja voimavaranäkökulma. Keskeistä on lapsen tilanteen kokonaisvaltainen kartoittaminen strukturoiduilla menetelmillä, yhteistyön tiivistäminen sekä oppimisympäristön järjestäminen lapsen tarpeita vastaavaksi. Vaikuttavuutta seurataan koulutapaamisissa moniammatillisena yhteistyönä sekä arvioidaan seurantakartoituksella kahden vuoden kuluttua alkukartoituksesta. Seuranta jatkuu lapsen verkoston yhteistyönä peruskoulun loppuun.

Malli on kehitetty ja pilotoitu (SISUKAS 2012-16) -projektissa Keski-Suomessa hyvin tuloksin. Esikuvana on Ruotsissa käytössä oleva SkolFam®-malli, jonka avulla sijaishuollossa olevien lasten koulunkäyntiä on tuettu rohkaisevin tuloksin. Systemaattisella monitoimijaisella tuella on pystytty edistämään oppimistuloksia ja hyvinvointia sekä ohjaamaan lapsia tarvittaessa vahvemman tuen piiriin. Vastaavia käytäntöjä on otettu käyttöön myös muissa Pohjoismaissa.

SISUKAS -tiimi
Tiimi koostuu lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tukena toimivasta konsultoivasta erityisopettajasta ja psykologista. Suositeltavaa on, että tiimi on kunnallinen tai alueellinen lisäresurssi, kuten ruotsalaisessa Skolfam®-mallissa. Vaihtoehtoisesti tiimi voi muodostua oppilaan oman koulun oppilashuollon psykologista ja erityisopettajasta, jotka tekevät yhteistyötä lapsen oman sosiaalityöntekijän ja lapsen muun verkoston kanssa. Tiimi tekee lapsen valmiuksien alku- ja seurantakartoituksen. Se toimii konsultoivassa roolissa sekä osallistuu oppimissuunnitelman laadintaan ja seurantaan.
Sijoitetun lapsen vahvuuksien ja tuen tarpeiden kartoittaminen
Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä lapsen huoltajiin, sijaisvanhempiin sekä opettajaan ja sopii työskentelyn aloittamisesta ja ensimmäisestä yhteisestä tapaamisesta. Aloitusapaamisessa käydään läpi tulevaa työskentelyä ja tutustutaan verkoston jäseniin.

Psykologi ja erityisopettaja kartoittavat lapsen tilannetta haastattelemalla lasta ja hänen verkostoaan sekä tekemällä lapsen kanssa psykologisen ja pedagogisen kartoituksen. Lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä, sijaisvanhemmilta ja opettajalta koottu sekä sosiaalityöntekijän välittämänä lapsen huoltajilta saatu tieto lapsesta on keskeinen lähtökohta lapsen kanssa työskentelylle. Pedagogisen ja psykologisen kartoituksen sekä haastattelujen avulla selvitetään sijoitetun lapsen vahvuudet ja tuen tarpeet. Tehtävien tekoon tarvitaan 2-3 tapaamista.

Pedagoginen kartoitus
SISUKAS- mallin kartoituksissa käytetään Pohjoismaiden vastaavissa malleissa käytettyjä strukturoituja, tutkitusti luotettavia ja vertailukelpoisia testimenetelmiä. Kartoitus vaatii 2-4 tapaamiskertaa. Kartoitus voidaan toteuttaa koulupäivien aikana myös lapsen kotona.

Pedagogisissa oppimisvalmiuksia kartoittavissa testeissä tarkastellaan lapsen luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja sekä hänen käsitystään itsestä oppijana. Oppilasta havainnoidaan luokkatilanteessa ja oppilas-opettajasuhdetta kartoitetaan.

  • Tekninen ja ymmärtävä lukeminen sekä oikeinkirjoitustaito (ALLU, Poussu-Olli & Saarni)
  • Matematiikan valmiudet (MAKEKO tai Rmat ja Banuca)
  • Luokkahavainnointi ja opettajan haastattelu
  • Minä koululaisena – kysely (Niilo Mäki Instituutti), oppilaan käsitys itsestään oppijana-lomake.
Psykologinen kartoitus
Psykologisten testien, kyselyiden sekä haastattelun tarkoitus on selvittää lapsen oppimisen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Testien kautta välittyy lapsen kykyprofiili. Joillakin lapsilla voi olla enemmän kielellistä lahjakkuutta, toisilla taas kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Lisäksi saadaan tietoa lapsen sosioemotionaalisesta hyvinvoinnista ja suhteesta opettajaan.

 

  • WISC – IV (Wechsler Intelligence Scale for Children), kouluikäisten lasten kykyprofiili (lisänä tarvittaessa osioita NEPSY-II-testistä)
  • SDQ – (Strengths and Difficulties Questionnaire), lyhyt lapsen käyttäytymiseen liittyvä vahvuudet –vaikeudet-kyselylomake. Lapsi, sijaisvanhemmat ja opettaja täyttävät.
  • CBCL – (The Child Behavior Checklist), Achenbachin laatima kysely lapsen käyttäytymisestä ja tunne-elämästä. Sijaisvanhemmat täyttävät. (Tämä testi ei ole välttämätön).
  • VAS-jana lapsille (Visual Analogue Scale) ja CBCL-kysely opettajille (Pianta), oppilaan ja opettajan välinen vuorovaikutus.
Palaute kartoituksesta, suunnitelma tukitoimista ja seuranta
Kokonaiskuvan luomiseksi testitulokset analysoidaan ja yhdistetään sosiaalityöntekijän, huoltajien, opettajan sekä sijaisvanhempien tuottamaan tietoon. Lisäksi on hyvä tarkistaa, että lapsen terveydentila on muutoin selvitetty.

Kartoituksesta annetaan palaute ja keskustellaan yhdessä lapsen ja hänen verkostonsa kanssa.

Lapselle laaditaan yhteistyössä lähimpien aikuisten kanssa oppimissuunnitelma, johon kirjataan kaikki sovitut tukitoimet, aikuisten ja lapsen vastuut sekä aikataulu. Suunnitelmaa päivitetään ja toteutumista seurataan yhteisissä tapaamisissa noin kolmen kuukauden välein kahden vuoden ajan.

Koulussa tukitoimet nivoutuvat kolmiportaisen tuen järjestelmään ja oppilashuollon tukitoimiin. Kotona keskitytään luomaan turvalliset ja säännölliset puitteet koulunkäynnille. Tiivistetään kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä luodaan yhteisiä toimintamalleja. Tarvittaessa kouluun ja kotiin suunnitellaan akateemisia perustaitoja vahvistavia harjoitusohjelmia.  Lisäksi on usein tarpeen keskittyä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen: tuetaan lasta esimerkiksi ystävyyssuhteissa, tunteiden hallinnassa tai keskittymisessä. Tarvittaessa käytetään lisäresurssina terapiapalveluita sekä sosiaalityön, vapaa-aikatoimen tai erikoissairaahoidon palveluita. SISUKAS-tiimi toimii konsultoivassa roolissa tukijakson ajan.

Tukitoimien vaikuttavuus ja seuranta
Lapsen kanssa tehdään alkukartoituksen mukainen uusintakartoitus kahden vuoden päästä tukitoimien aloittamisesta. Näin voidaan selvittää tukitoimien vaikuttavuutta. Seurantaa jatketaan lapsen verkoston yhteistyönä peruskoulun loppuun ja jatko-opintoihin saatteluun saakka. Tukitoimien pääpaino on lapsen tuen tarpeisiin vastaamisessa sekä lastensuojelun sijaishuollon, kodin ja koulun välisen yhteistyön tiivistämisessä, yhteisen ymmärryksen rakentamisessa ja tiedonkulun parantamisessa. Tavoitteena on edistää lasten hyvinvointia, koulumyönteisyyttä, ja -menestystä sekä turvata lapselle hyvät edellytykset jatko-opintoihin.

Lue lisää: SISUKAS-työskentelymallin esite

Lisätietoa sijoitetun lapsen oikeuksista tukeen Kysymyksiä ja vastauksia palstalta.